Granin tarina

GrIFK Salibandy lähti liikkeelle muutaman juniori-ikäluokan ja aikuisjoukkueen löyhänä yhteenliittymänä. Vuosien varrella joukkueiden määrä on tasaisesti lisääntynyt siten, että vuonna 2010 lähes jokaisessa ikäluokassa oli jonkinlaista toimintaa. Toiminnan taso oli vaihtelevaa joukkueiden ollessa hyvin itsenäisiä yksiköitä, jotka suunnittelivat omaa toimintaansa kausi kerrallaan. Sidos seuraan oli lähinnä vihreä pelipaita ja harjoitusvuorot, jotka joukkueille vuosittain jaettiin.

Kasvaneen seuran toimintaa lähdettiin ensimmäistä kertaa toden teolla kehittämään 2008-09, jolloin GrIFK osallistui Suomen salibandyliiton (SSBL) ensimmäiseen seurakehittymisohjelmaan. Kehittymisohjelmaa noudattaen seuraan palkattiin ensimmäinen päätoiminen työntekijä, nuorisovalmennuspäällikkö vuonna 2011.

Vuosien hillityn kasvun jälkeen jäsen- ja joukkuemäärä alkoi jyrkästi kasvaa. Myös monien joukkueiden toiminta sai uutta nostetta, ja kehitystä toiminnan laadussa alkoi monilta osin olla havaittavissa. Joukkueissa oli jo tuolloin uskomattoman hienoa työtä tekeviä toimihenkilöitä, jotka pyörittivät ansiokkaasti päivittäistä toimintaa, aivan kuten nytkin. Seuran omasta, järjestelmällisestä pelaajapolusta ja toimintakulttuurista ei kuitenkaan voinut puhua joukkueiden toimiessa edelleen omina pieninä seuroinaan seuran sisällä.

Vahvan kasvun myötä kävi pian selväksi, että GrIFK Salibandyn on tarkemmin määriteltävä mihin seuran toiminnassa tähdätään ja alkaa tavoitella visiota – mikä ikinä se olisikaan – aiempaa tavoitteellisemmin, ammattimaisemmin ja suunnitellummin. Seura osallistui uudemman kerran SSBL:n seurakehittymisohjelmaan 2013-2014. Sen osana hallitus työsti uutta strategiaa tarkoituksenaan ottaa huomioon mahdollisimman hyvin seuran jäsenten erilaiset tarpeet. Keväällä 2014 uusi strategia ja visio oli valmis esiteltäväksi jäsenistölle vuosikokouksessa.

Matka kohti visiota ”GrIFK Salibandy 2020”

Seuran sääntömääräisessä kokouksessa 2014 esitettiin ja hyväksyttiin GrIFK Salibandyn visio ja strategia vuoteen 2020, ja tällä mandaatilla hallitus on parhaansa mukaan pyrkinyt ottamaan edistysaskelia strategiaa toteuttaakseen. Strategian keskeiset tavoitteet ovat erittäin kunnianhimoisia ja niiden saavuttaminen tällä aikataululla on mahdollista mutta haastavaa. Tavoitellut muutokset ovat merkittäviä suhteessa vuoden 2014 tilanteeseen, eivätkä ole mahdollisia ilman pitkäjänteisiä panostuksia.

Kaudella 2014-2015 hallitus onkin tehnyt ensimmäiset merkittävät strategiset päätöksensä. Seuraan on palkattu valmennuspäällikön tueksi toiminnanjohtaja, oppisopimusopiskelija sekä loppukaudesta mukaan liittynyt ikäluokkavalmentaja. Tarve rekrytoinneille oli erittäin suuri, sillä aiemmat resurssit mahdollistivat vain toiminnan pyörittämisen kädestä-suuhun-periaatteella eikä sen suunnitelmallista kehittämistä. Lisäksi rekrytointien aikataulua tuki yllättävä ja ainutlaatuinen mahdollisuus saada seuraan maan arvostetuinta kärkipään valmennusosaamista Jari ”Jabba” Nissisen muodossa. Nyt sekä seuran valmennuksen käytännön kehittäminen että ammattimaisempien toimintatapojen sisäänajo suunnitelmallisesti mahdollistuu jo tulevalle kaudelle 2015-2016. Paljon on töitä kuitenkin vielä jäljellä tuleville vuosille saavuttaaksemme lopulliset tavoitteemme.

Toiminnan laatua on kuitenkin tarkoitus kehittää siten, ettei harrastuksen hinta seurassa nouse kohtuuttomaksi. Tässä mielessä selvästi suurin mullistus on tapahtumassa tulevalle kaudelle joukkueiden toimintamaksun muodossa. Muutos ei ole vähäpätöinen verrattuna aiempiin seuran perimiin maksuihin. Toisaalta kustannustasomme pysyy myös toimintamaksun jälkeen kohtuullisella tasolla mihin tahansa vaihtoehtoon verrattuna.

GrIFK Salibandyn tarkoituksena ei ole olla halvin, vaan tarjota eniten vastinetta rahalle. Tämä tarkoittaa käytännössä erittäin laadukasta toimintaa kaikilla osa-alueilla kestävällä kustannustasolla, jolla seuran talous samalla säilyy vakavaraisena. Haluamme, että GrIFK Salibandy on tulevaisuudessakin hinnaltaan kilpailukykyinen vaihtoehto, jossa valmennus, olosuhteet ja muu toimintaympäristö ovat parasta mahdollista luokkaa.

Yksilö ja joukkue osana seuraa

Lapsen salibandyharrastus ei lähtökohtaisesti ole palvelu, jonka vanhemmat ostavat seuralta. Pikemminkin se on jotain, mitä vanhemmat tuottavat osana seuraa, seuran antaessa toiminnalle raamit ja tuen. Joukkueiden operatiivista toimintaa pyöritetään talkoovoimin, mikä tarkoittaa vanhemmille osallistumista mm. joukkueenjohtajan, huoltajan, rahastonhoitajan, toimitsijan, kahvilamyyjän, turnausjärjestäjän ja monen muun elintärkeän tukifunktion muodossa.

Mitä joukkue sitten saa seuralta, jos päivittäistä toimintaa pyöritetään pitkälti talkoilla? Miksi seurassa on palkattuja työntekijöitä, ja miksi seura kerää jäsen- ja toimintamaksun? Tässä kohtaa on palattava visioomme – siihen mitä haluamme olla. Tahtotilamme on jatkuvasti kehittää valmennusta ja muuta toimintaa pystyäksemme mahdollistamaan laadukkaan harrastusympäristön junioreillemme. Tämän saavuttaaksemme tarvitsemme yhtenäisen toimintakulttuurin, pelaajapolun ja ennen kaikkea erinomaista ja yksilön tarpeita vastaavaa valmennusta ja ohjausta.

Pystyäksemme nostamaan toiminnan ja etenkin valmennuksen laatua vastaamaan tavoitteitamme olemme palkanneet erittäin ammattitaitoisia ja intohimoisia toimihenkilöitä tätä visiota käytännössä jalkauttamaan. He takaavat ja kehittävät toiminnan laatua seurassa mm.

• pelaajapolkua (eli käytännössä joukkueyksiköiden muodostamista ja toimintamalleja) suunnittelemalla ja jalkauttamalla siten, että voimme tarjota tavoitteita vastaavan ja kehitystä palvelevan harrastusvaihtoehdon jäsenillemme läpi peliuran
• perustamalla uudet aloittavat ikäryhmät ja ohjaamalla joukkueita taipaleensa alussa
• joukkueiden valmentajia mentoroimalla ja tukemalla harjoittelun suunnittelua
• joukkueiden valmentajien koulutuksilla
• olemalla nimettävissä tarvittaessa varsinkin seuran edustusjoukkueiden valmentajiksi, joihin ei välttämättä muuten löytyisi riittävän kokeneita valmentajia. Muut joukkueet eivät Granissa maksa työntekijöiden valmentamilleen joukkueille uhrattuja valmennustunteja, vaan maksu kerätään täysimääräisesti hyödyn saavalta joukkueelta.
• erilaisten pien- ja yksilövalmennusryhmien (mm. aamu-, maalivahti-, taitoryhmävalmennus) kautta yksilöiden tukemiseksi tavoitteissaan

Vihreä pelaajapolku

Strategiassamme ja toimihenkilöidemme tehtäväkuvauksessa viitataan usein ”pelaajapolkuun”. Mitä se käytännössä seurassamme tarkoittaa? Miksi se on tärkeää? Mitä seuran päätoimiset työntekijät käytännössä tekevät sen eteen?

GrIFK Salibandyn pelaajapolun perusajatuksena on tarjota jokaiselle pelaajalle mahdollisuus harrastaa salibandyä omalla tasollaan sekä kehittyä haluamalleen tasolle. Pelaajapolussa tarjotaan kilpailullisia tavoitteita ja harrastamismahdollisuuksia rinnakkain kaikissa ikäluokissa, pitäen siirtymismahdollisuus tasolta toiselle avoimena.

GrIFK Pelaajapolulla kasvatetaan ajattelevia, mutta itsenäisiä joukkueurheilijoita. Jokaisessa ikäryhmässä on harjoitteluun liittyvät painotettavat teemat jotka korreloivat pelaajien kehitysasteeseen. Tämän ”vihreän linjan” avulla pelaajat harjoittelevat systemaattisesti oikeita asioita, oikeassa iässä, omaksuakseen granilaisen peli-identiteetin. Tämä tapa auttaa myös pelaajien liikuttamisessa ikäluokkien välillä, jokaisessa ikäluokassa tiedetään mitä edellisessä ikäluokassa on tehty ja parhaillaan tehdään, mikä helpottaa myös pelaajan oloa kun hän tietää, että joukkueet pelaavat samaa peliä. Silloin pelaaja voi keskittyä vain ja ainoastaan omaan peliin, kiinnittämättä sen enempää huomiota pelitapaan koska se tulee selkärangasta. Hyökkäyspelin ideologiaa kuvaa parhaiten sana rajoittamaton, pelaajista pyritään kasvattamaan vaihtuviin pelitilanteisiin nopeasti ja asianmukaisesti reagoivia, monipuolisia pelaajia. Puolustuspelissä joukkueet ovat aktiivisia ja enemmän järjestäytyneitä kuin hyökkäyspelaamisessa. Pelaajien kanssa keskustellaan kahdesti kaudessa; tavoitteista, tuntemuksista, peleistä ja sosiaalisista suhteista.

Pelaajapolkuun liittyy kiinteästi myös valmentajapolku, minkä vuoksi seura panostaa jatkossakin voimakkaasti valmentajiensa koulutukseen ja vuoropuheluun. Ikäluokkiin rakennetaan harjoitteluteemoilla jatkumo, joka vie pelaajan aina kerhoista aikuisjoukkueisiin asti. Ikäluokilla on vastuuvetäjien lisäksi mentorit, jotka valvovat suunnitelman toteutumista. Valmentajat tekevät tiivistä yhteistyötä ja nostavat hyvin pelanneita pelaajia vanhempiin ikäluokkiin ja antavat heille lisähaasteita harjoituksissa ja peleissä.